Tiistaina täällä Tromson yliopistossa alkoi koulu. Muiden tiedekuntien osalta se tarkoitti kaljaviestejä ja ykkösvuosikurssin orientaatioviikkoa, mutta kuten Suomessakin, lääkis aloittaa ajoissa. Eli tiistaina pakkasin koulurepun ja lähdin opiskelemaan sikiön kehitystä! Ensimmäinen mielikuva uudesta koulusta oli: tekniikka! Luentosalia verhosi mäkki rivi.
Tietysti me vaihtarit istuimme keskenämme ja harhailimme eksyneinä uuden koulumme käytävillä. Norjalaisten ystävällisyys yllätti kuitenkin taas ja meidät kutsuttiin ihan heti mukaan uuden kurssimme illanistujaisiin! Sielä jutustelinkin uusien kurssikaverien kanssa sitten paremmin. Mun norjalaisella kurssilla opiskelee tällä hetkellä 87 ihmistä. 20 on lähdössä/lähtenyt vaihtoon. Yksi opiskelijoista on suomalainen Marika Vaasasta, mikä oli myös hauska yhteensattuma. Suurin osa on samaa ikäluokkaa mun kanssa ja kaikki ovat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Luennolla tulevat esittäytymään ja juttelemaan ja kysyttäessä saa aina apua. Meidät on toivotettu useaan otteeseen "tervetulleeksi kurssille" ja meitä kohdellaan ennemminkin uusina kurssikavereina kuin vaihtareina. Jopa luennoitsijat kyselevät mistä päin tulemme ja olemmeko viihtyneet. Oikein mukava yllätys, kouluun meno maistuu kun tuntee olonsa tervetulleeksi:)!
Norjan lääkis kestää, suomalaiseen tapaan, kuusi vuotta. Täällä on paljon samaa kuin Turussa. Paikallinen Medica on Fronter, osa luennoitsijoista ei luentojaan haluaisi sinne muuten laittaa. Mun norjalainen kurssi ei ole Pulsus, vaan MK08, mutta facebook sivusto löytyy, samoin emäntä ja isäntä. Tälläkin kurssilla on oma atk-vastaava, joka käy auttamassa luennoitsijoita tietokoneen käynnistyksessä. Osa opiskelijoista käy tutkijalinjaa, joka kestää täällä vuoden ja viivästyttää valmistumista vuodella. Tänä aikana opiskelijat kuitenkin myös aloittavat tutkimuksen tekoa ihan oikeasti, osa myös käy tutkimuksensa kanssa vaihdossa esim. USA:ssa. Ja kuten Suomessa, myös Norjassa tehdään syvärit. Osa on valinnut aiheensa jo hyvissä ajoin, osa edelleen pohtii, pitäisikö aloittaa. Tuttua!
Kliniikkaa täällä on alussa vähemmän. Norjalaisten viides vuosi onkin sitten uhrattu kokonaan kliniikalle. Sitä ennen he käyvät läpi teorian lähes kaikista lääketiteen aihealueista. Teorian lisäksi on tarjolla vähän kliniikkaharjoittelua, esim. käymme tutkimassa vastasyntyneitä ja harjoittelemme gynekologista tutkimusta "portin tyyppisessä paikassa". Kuulostaa ihan toimivalta, että ensin opiskellaan teoria ja sitten kerrataan se kliniikassa. Käyn täällä nyt siis lapset-naiset-geriatria kurssia, eli "vähän niin kuin elämänkaarta mutta kliinisempää sellaista". Kurssi on rakennettu tosi hyvin. Käymme esim. neonatologiaa ja fysiologiassa sikiön kehitystä samaan aikaan gynen synnytysten kanssa. Rinnalla on hieman kliinistä harjoittelua. Luennot ovat englanniksi, ideana on ilm. opettaa englantia ja kansainvälisyyttä myös norjalaisilla opiskelijoille.
Lastentaudit ovat ensimmäisen opiskeluviikon perusteella Norjassa aika Suomen tapaisia. Erojakin toki löytyy. Täällä esim. annetaan HPV-rokote. Norjalaiset äidit imettävät eniten maailmassa. 6kk kohdalla 84% imettää(!) ja tavoite on, että imetystä jatkettaisiin vuoden ikään saakka. D-vitamiinin saannin tärkeyttä oikein todella korostetaan(yllättäin näissä kaamosajoissa:D) ja hemoglobiini on vastasyntyneellä normaali jos se on 17, eli yksikkö on eri kuin Suomessa. Antibioottien suhteen Norjalaiset ovat tosi tarkkoja. Z-vitamiinin sijaan täällä aloitellaan rauhassa G-penisilliiniä. Kirurgit ovat Norjassakin kirurgeja, lainaus lasten plastiikkakirurgian luennolta: "well, it is just a psychiatric bullshit", kyseessä oli siis hypospadian optimaalisen operaatioajan valintaa ja tähän liittyvä psykiatrinen kanta.
Sellaista Norjan lääkikseen, rakkaat terveiset kaikille c.Pulsuille Suomeen! Terveiset myös muille, jotka jaksoivat tämän tähän saakka lukea:)! Mun viikonloppu jatkuu tunturikonsertilla!
Heippa!:D
VastaaPoistaApuja kaivattaisiin!
En löydä mistään mitä kielivaatimuksia tarvii olla jos haen lääketieteelliseen Norjaan. Esim täytyykä minun osata maan kieltä?:D vai riittääkö pelkkä enkku.
Kiitos!!