Keskiviikko melonta!

Tromson yliopisto järjestää opiskelijoilleen kaiken näköistä toimintaa. Joka toinen maanantai voi mennä paikalliseen kinoon katsomaan ilmaista leffaa. Viimeksi leffa oli "Orlando". Tunnusta, mulle ihan liian taiteellinen tekele ja pääsin juonivammaisena mukaan ehkä kohdassa "vähän yli tunti".Onneksi Kinoon, joka on siis vanha ja antiikkinen, kertakaikkisen viihtyisä teatteri,  kuuluu myös kahvilabaari. Minä ja saksalainen kurssikaverimme Anna siemailimme siis drinkkejä ja nauroimme omaa tyhmyyttämme yli puolet leffan ajasta..

Joka keskiviikko yliopiston melontaklubi järjestää melontaretken. Lähtö on lähes kaupungin keskustasta(!) ja suuntana jäämeri. Luvassa upeita maisemia, jotka juonivammainenkin ymmärtää, hyytävän jäistä vettä, tuulta, hassuja aaltoja ja jos on todella onnekas voi nähdä jopa valaan(oikeasti erittäin epätodennäköistä). Palkinnoksi saa kipeät käsilihakset ja jäätyneet sormet!

Tromsalaisissa meriaktiviteeteissä pitää muuten huomioida lentokentän läheisyys. Laskeutuvat lentokoneet tekevät mereen turbulenssiaaltoja ja purjeurheilussa sekoittavat hetkeksi tuulen. Ainutlaatuista maailmassa!

Arvatkaa mitä yliopisto tarjoaa ilmaiseksi perjantaina? No vohveleita!!! Iso sydän<3 ja jippii:). Pienempi sydän sille, että nämä syövät vohveleita paikallisen "ruskean juuston" kanssa joka maistuu, no pahalle. Tosin sitä ei paikallisille kannata sanoa, ovat nimittäin pyhää paikallisruokaa. Kannattaa salaa poistaa ruskea juusto ja vuorata vohveli kermavaahdolla, nam:).

Huiputusta

Olen harrastanut koko viikonlopun Norjalaista viikonlopunviettoa. Tähän kuuluu hyvin olennaisena osana "huiputus" ja nyt en tarkoita kaverin huijaamista(tai sitten ne ovat huijanneet mua oikein todella hyvin). Kuten kuvista on ehkä ilmennyt Tromsoa ympäröi siis todella monta erilaista vuorta/tunturia ja mikä onkaan parempi tapa viettää viikonloppua kuin valloittaa vähintää yksi kukkula? Norjalaiset tekevät tästä ihan "taidetta". Kesän kunniaksi voit mm. osallistua valloituskeräilyyn ja käydä 15 tärkeimmällä huipulla. Kannattaa sillä palkinnoksi saat terveellisen mielen ja muovisen mukin. Eikä valloitusta kannata jättää pelkästään viikonloppuun, jos ilma on aurinkoinen niin koulun luennot ovat huono tekosyy jättää tunturi valloittamatta...

Huiputuksieni huippu tapahtui sunnuntaina. Lupasin kovaan ääneen huiputtaa Tromson korkeimman huipun, Tromsdalenin, jonka kaikki paikalliset ovat käyneet läpi, vähintään kahteen kertaan. Kyseessä on siis joku "vähän yli tonnin vuori", pikkaisen Haltia korkeampi kallio. Lähdin matkaan yliopiston tunturiklubin, Fjellgruppan, kanssa. Norjalainen mentaliteetti on, että "ei ole huonoa säätä, on vain huonoja vaatetuksia". Eli kaatosateessa kalliolle.

Pieni varoitus norjalaisten suhteen. Nämä harrastavat liikuntaa. Kyllä. Kun sunnuntaikävely=kiipeän neljä tuntia tunturille, sunnuntai lenkki=juoksen samaiselle tunturille. Täällä oikeasti hiihdetään kouluun, pyöräillään kaatosateessa töihin ja juostaan 15 kilometrin lenkkejä ylämäkeen. Koiria ulkoilutetaan tunturin rinteillä ja 80-vuotiaat vanhuksetkin käyvät kävelyllä "pikkutunturien"(suomalainen kutsuisi "helvetin jyrkkä mäki") huipuilla. hauskaa on, että luennoilla puhutaan ylipainosta ja tyypin 2 diabeteksestä mutta katukuvassa näkyy vain sairaan trimmattuja ihmisiä rinkat selässä... Keskustassa on vain yksi pikaruokapaikka ja yksi kebab. Olisimpa sisätautilääkäri Tromsossa!

Lähdin siis näiden kanssa kaatosateessa kalliolle. Vauhti oli kohtuu reipasta. Satoi vettä ja näkyvyys oli huono. Goretakin sauma vuosi, miellyttävä vesinoro valui selkää pitkin. Kun vähän pääsi ylemmän, pilviverho hiukan avautui, näkymät olivat upeat:

Sitten reippailu jatkui. Maasto muuttui sairaan kivikkoisekse ja liukkaaksi. Totta, olisin voinut laittaa jalkaa tähän maastoon sopivat järeät vaelluskengät, pikku vaelluslenkkarit olivat ehkä "vähän heikko idea". Sisulla mentiin. Välillä pidettiin ruoka taukoa vuorenrinteellä sairaassa tuulessa, suklaa ei ole koskaan maistunut niin hyvältä kuin eilen.:)

Lopulta, jonkun viiden tunnin jälkeen pääsimme huipulle. Maisemat olivat upeat. Eikä enää satanutkaan, sillä olimme pilvien yläpuolella! Olisin ottanut huipulta varmaan sata kuvaa, mutta on aina yhtä hauskaa huomata huipulla että kameran akku vetelee viimeisiä. Onneksi huippukuva saatiin:

                                          maito on muuten mainio juoma "Tromson katollakin"!

Kaiken kaikkiaan matka kesti melkein 12 tuntia. Ja elämäni eka vuori tuli valloitettua. Norjalaistoverit lähtivät pyörillä ja kävellen kotiin, minä hyppäsin suosiolla bussiin. Mutta kyllä kannatti. Norjalaisten vaelluskunto on terästä mutta kyllä näiden kanssa kelpaa vaeltaa. Kun kovin puuskutat vuoren rinnettä ylös saat paljon suklaata ja sympatiaa ja huipulla hirmuisesti kehuja "you are a mountainhiker", "great, we did it". Norjalaiset ovat ehkä vuosien saatossa oppineet, huiputuksessa tärkeintä ei ole voitto vaan kauniit näkymät. Mutta kyllä sinne huipulle pitää silti mennä. Ja huiputuksen jälkeen voi rakennella uusia vuoria ja suunnitella seuraavaa reissua vähän rennommassa (ja kuivemmassa) tunnelmassa:

                                                               Huippukivaa viikkoa!

sinulle on postia

Postikortti. Sellainen on aina yhtä mukava saada. Mun kiva sunnuntai piristyi ekstrakivaksi kun sattumalta kävin postilaatikolla ja sielä oli viestiä Suomesta, kiitokset Verna:). Sen kunniaksi päätin jakaa muutaman Lappi turistikortin täällä blogissakin. Lähettelen niitä myös ei virtuaalisesti hmm. "kunhan saan aikaiseksi".

 Tässä erittäin tyypillinen Tromsolainen postikortti. Revontulet ja "mjorktid", eli kaamosaika. Hmm. odotan jo innolla että live näen revontulet!

 Näitä on myös joka paikassa. Jos oikein menettää Lapille sydämensä, sen voi ilmaista myös lähettämällä ihan oikean sydänpostikortin. <3

 Tässä sitten suomalainen versio Kilpisjärveltä. Mitäs ny sitten pitäis tehdä...?

 Yllä olevan kortin takana oli vielä mainio pikku loru Lapista. Turun tytöt ehkä arvaavat kenellä tää kortti lähti?

 Mutta kotimaan terveiset ovat aina yhtä ihania! Onneksi (lähes)kaikki rautatiet vievät Turkuun, jollei sada/sada lunta/ole pakkasta/ ole hellettä/ole ruuhka-aika, jolloin VR ei kulje.

 Lopuksi tunturivaelluksen jälkeinen jääkarhukierros(edelleenkin ne lähimmät valkoiset nallet asustelevat Huippuvuorilla, jonne on tunnin lentomatka...). Tromson turistikauppa täynnä jääkarjufiguureja ja norjan lippuja. Hauskat ovat esim. norja uimahousut paikassa jossa kaupungin ranta sijaitsee jäämeren rannalla...

                                            Tromson ainoa jääkarhu! Norjaksi isbjorn.

 Ei muuten ole lainkaan hyvä idea koskea jääkarhuun. Turisteja varten vielä oikein erityismaininta.

                                           Sunnuntain kunniaksi jääkarhu haluaa kirkkoon.

                                 Poro on Tromson kaupungin logo, löytyy myös viemärin päältä.

Kävimme viikonlopun kunniaksi myös mm. tunturikonsertissa.

Näihin kuviin. Kivaa tulevaa viikkoa Suomeen!:)

Eka viikko Norjan lääkistä

Tiistaina täällä Tromson yliopistossa alkoi koulu. Muiden tiedekuntien osalta se tarkoitti kaljaviestejä ja ykkösvuosikurssin orientaatioviikkoa, mutta kuten Suomessakin, lääkis aloittaa ajoissa. Eli tiistaina pakkasin koulurepun ja lähdin opiskelemaan sikiön kehitystä! Ensimmäinen mielikuva uudesta koulusta oli: tekniikka! Luentosalia verhosi mäkki rivi.

Tietysti me vaihtarit istuimme keskenämme ja harhailimme eksyneinä uuden koulumme käytävillä. Norjalaisten ystävällisyys yllätti kuitenkin taas ja meidät kutsuttiin ihan heti mukaan uuden kurssimme illanistujaisiin! Sielä jutustelinkin uusien kurssikaverien kanssa sitten paremmin. Mun norjalaisella kurssilla opiskelee tällä hetkellä 87 ihmistä. 20 on lähdössä/lähtenyt vaihtoon. Yksi opiskelijoista on suomalainen Marika Vaasasta, mikä oli myös hauska yhteensattuma. Suurin osa on samaa ikäluokkaa mun kanssa ja kaikki ovat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Luennolla tulevat esittäytymään ja juttelemaan ja kysyttäessä saa aina apua. Meidät on toivotettu useaan otteeseen "tervetulleeksi kurssille" ja meitä kohdellaan ennemminkin uusina kurssikavereina kuin vaihtareina. Jopa luennoitsijat kyselevät mistä päin tulemme ja olemmeko viihtyneet. Oikein mukava yllätys, kouluun meno maistuu kun tuntee olonsa tervetulleeksi:)!

Norjan lääkis kestää, suomalaiseen tapaan, kuusi vuotta. Täällä on paljon samaa kuin Turussa. Paikallinen Medica on Fronter, osa luennoitsijoista ei luentojaan haluaisi sinne muuten laittaa. Mun norjalainen kurssi ei ole Pulsus, vaan MK08, mutta facebook sivusto löytyy, samoin emäntä ja isäntä. Tälläkin kurssilla on oma atk-vastaava, joka käy auttamassa luennoitsijoita tietokoneen käynnistyksessä. Osa opiskelijoista käy tutkijalinjaa, joka kestää täällä vuoden ja viivästyttää valmistumista vuodella. Tänä aikana opiskelijat kuitenkin myös aloittavat tutkimuksen tekoa ihan oikeasti, osa myös käy tutkimuksensa kanssa vaihdossa esim. USA:ssa. Ja kuten Suomessa, myös Norjassa tehdään syvärit. Osa on valinnut aiheensa jo hyvissä ajoin, osa edelleen pohtii, pitäisikö aloittaa. Tuttua!

Kliniikkaa täällä on alussa vähemmän. Norjalaisten viides vuosi onkin sitten uhrattu kokonaan kliniikalle. Sitä ennen he käyvät läpi teorian lähes kaikista lääketiteen aihealueista. Teorian lisäksi on tarjolla vähän kliniikkaharjoittelua, esim. käymme tutkimassa vastasyntyneitä ja harjoittelemme gynekologista tutkimusta "portin tyyppisessä paikassa". Kuulostaa ihan toimivalta, että ensin opiskellaan teoria ja sitten kerrataan se kliniikassa. Käyn täällä nyt siis lapset-naiset-geriatria kurssia, eli "vähän niin kuin elämänkaarta mutta kliinisempää sellaista". Kurssi on rakennettu tosi hyvin. Käymme esim. neonatologiaa ja fysiologiassa sikiön kehitystä samaan aikaan gynen synnytysten kanssa. Rinnalla on hieman kliinistä harjoittelua. Luennot ovat englanniksi, ideana on ilm. opettaa englantia ja kansainvälisyyttä myös norjalaisilla opiskelijoille.

Lastentaudit ovat ensimmäisen opiskeluviikon perusteella Norjassa aika Suomen tapaisia. Erojakin toki löytyy. Täällä esim. annetaan HPV-rokote. Norjalaiset äidit imettävät eniten maailmassa. 6kk kohdalla 84% imettää(!) ja tavoite on, että imetystä jatkettaisiin vuoden ikään saakka. D-vitamiinin saannin tärkeyttä oikein todella korostetaan(yllättäin näissä kaamosajoissa:D) ja hemoglobiini on vastasyntyneellä normaali jos se on 17, eli yksikkö on eri kuin Suomessa. Antibioottien suhteen Norjalaiset ovat tosi tarkkoja. Z-vitamiinin sijaan täällä aloitellaan rauhassa G-penisilliiniä. Kirurgit ovat Norjassakin kirurgeja, lainaus lasten plastiikkakirurgian luennolta: "well, it is just a psychiatric bullshit", kyseessä oli siis hypospadian optimaalisen operaatioajan valintaa ja tähän liittyvä psykiatrinen kanta.

Sellaista Norjan lääkikseen, rakkaat terveiset kaikille c.Pulsuille Suomeen! Terveiset myös muille, jotka jaksoivat tämän tähän saakka lukea:)! Mun viikonloppu jatkuu tunturikonsertilla!

Orientaatio viikko

Tromson yliopisto järjesti ystävllisesti vaihtareille "orientaatioviikon". Viikon aikana meille näytettiin kädestä pitäen mm. miten bussi toimivat ja mistä saa ostettua ruokaa. Upeaa! Siinä sivussa sai vaihtareiden joukosta uusia tuttuja kasvojakin. Täällä on melkein 300 vaihtaria, meitä suomalaisia 9. Maaesittelyssä tanssimme letkajenkkaa, jonka seurauksena mm. eräs ranskalainen poika sai hieman vääristyneen käsityksen suomalaisesta juhlakulttuurista...

Viikko Norjassa on ollut erinomainen ja kiireinen. Tykkään todella tästä paikasta. Joka aamu otan bussipysäkiltä valokuvan, koska maisema on niin kiva. Tässä yksi sellainen kuva:

Ihmiset ovat myös todella ystäviä. Bussikuskit hymyilevät. Kaupan kassa on avulias. Kävin tuulisurffaamassa. Tunnin jälkeen olin yllättäin hypoterminen (ne jotka eivät vielä tiedä niin jäämeren nimi tulee siitä, että se on kylmä...). Onneksi ystävällinen surffiope auttoi mulle lenkkarit takaisin jalkaan(kyllä, sormet olivat niin kohmeessa etten saanut tehtyä solmua) ja tarjosi kyydin takaisin kotiin. Surffikurssin ihmiset kutsuivat mut myös viettämään iltaa kanssaan(!) ja lauantaina pääsinkin tutustumaan Tromsolaiseen yöelämään. Aivan uskomattoman ystävällistä porukkaa täällä siis on:). HAH, tässä vielä kuva surffauksesta paikassa, jossa vuoren rinteillä on lunta...

Välillä kävi myös näin:

Okei, on Norjassa myös huonot puolensa. Kyllä hymy hyytyy ja koti-ikävä iskee joka ainut kerta, kun käyn kaupassa. Täällä ei ole hintavaa, täällä on SUPERKALLISTA! Ruoka maksaa paljon, ravintolaruoka, no älä edes unelmoi! Mun ruokavalio koostuu täällä pastasta ja maissista(oli tarjouksessa). Aamupalaksi syön näkkileipää ja kaupna halvinta mysliä. Siltikin, jostain aivan käsittämättömästä syystä, ruokakaupan lasku näyttää aina jotain 50euroa. Vaatekaupoissa en uskalla käydä. Leffa maksaa 13e, taidan käydä seuraavaksi Suomessa. Alkoholi on vielä hirveämmän hintaista, ostin kaksi siideriä, maksoivat melkein 15 euroa! HUH. Ai mitä teen joululomalla? NO töitä:D!

Orientaatioviikko päättyi tänään ranta-vuori retkeen. Sen seurauksena paloin. oho. Maisemat olivat upeat ja niin oli itse matkakin. Kun täällä hinnat ovat mitä ovat, luulen että pääaktiviteettini tulee olemaan vaeltaminen ja sitä kyllä näissä maisemissa kannattaakin tehdä:). Huomenna alkaa koulu sitten toden teolla. Käyn Norjan lääkiksen neljännen vuoden lukukauden. Koulua on joka päivä noin 8-16. Myös perjantaina. Tiedossa on luentoja, labratöitä(! prekliniikka ei ollutkaan vielä rip.) ja kliniikkaa. Jännittävää! Vaihtareita kurssilla on 11: 9 saksalaista(okei, yksi on Itävallasta) ja kaksi Tsekkiä ja minä. Edustan vähemmistökieltä:). Vaikuttavat todella mukavilta ihmisiltä ja uskon että meillä tulee kiva puolivuotta!

Loppukevennykseksi vielä pakollinen mauton turistikuva ja hauskaja faktoja Norjasta:

Hauskat pienet erot Tromso-Turku

-Norjalaisella opiskelijakortilla saa ”halpaa kaljaa”(tarkoittaen jotakuinkin, että näin kalja maksaa 8 euroa kun normaalisti on 10e).

-”lounas” = sämpylä, jonka välissä on kalaa.

-kaupungintalolta saa ilmaisia kierrätyspusseja

-kaupungintalon alakerrassa on leffateatteri, popcornien tuoksun tuntee kaupungintalon aulaan saakka!

-Tromsossa on muutamakin Burger King muttei yhtään McDonalsia

-Tromson lentokentän Burger King on muuten maailman pohjoisin, hampurilaisaterian saa noin 11 eurolla.

-Kaikkialla on jääkarhupatsaita ja pehmoleluja, vaikka lähimmät oikeat jääkarhut löytyvät Huippuvuorilta.

-Tromson tärkein nähtävyys on tunturihissi. Siis sellainen hissi, joita on jokaisessa alppien laskettelukeskuksessa. Näkymä tämän hissin päältä on kuuleman uskomaton(maksaa 105NOK, joten en ole vielä käyttänyt.)

-kokoajan on valoisaa. Siis ihan kokoajan.

-kaikkialle menee tunneli. Tunneleissa on myös parkkipaikkoja.

-täällä on +11C ja tuulee kovin ja norjalaisilla on sortsit ja t-paita.(mulla on villapaita+goretakki+pipo+hanskat ja jäädyn!)

-opiskelija-asunto on tyypillisesti suloinen, mökkiä muistuttava omakotitalo, jossa asuu 4-8 opiskelijaa.

-Mun opiskelija asunnon pesukoneen valikon saa mm. suomenkielisenä. Pyykinpesu maksaa 12NOK= melkein 2e.

Täällä ollaan!

Ollaan oikeastaan oltu jo pari päivää, mutta ”pienten teknisten ongelmien vuoksi” en ole nettiin ihan hetkeen kunnolla päässyt. Syy ei lainkaan liity esim. huonosti luettuihin ohjeisiin. Tällä hetkellä istun läppärin kanssa Tromson yliopiston kahvilassa. Syy siihe, että mun kone on päätynyt tänne on toimimaton netti. Syy siihen, että netti ei toimi liittynee sellaiseen faktaan, että olen kolme päivää viritellyt nettiä puhelinpistokkeen kautta. Näin ystävällinen atk-tuki tänään mulle kertoi. Illalla kokeillaan, josko se netti alkaisi pikku hiljaa toimia.. Mutta asiaan:).

Matka Salo-Turku-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromso sujui hyvin. Ensimmäinen poro hyppäsi auton eteen pari kilometriä Rovaniemen jälkeen,  Kilpisjärveä lähestyessä horisonttiin piirtyi tuntureita, joiden rinteillä oli sielä täällä lunta ja muutama sopuli liiskaantui autonpyörän alle. Kilpisjärvellä vastaan puhalsi hyytävän kylmä pohjoistuuli, hui. Välimatkapäivän ohjelmaan Kilpisjärvellä kuuluui Saanan valloitus, upea paikka!

Matka jatkui Norjan rajan yli ja maisemat vain paranivat. Ajatteli puolessa välissä matkaa, kun ikkunasta avautuivat lumihuippuiset vuoret, että ”tästä tää ei enää ainakaan kauniimmaksi muutu”, mutta muuttui kuitenkin. Lopputuloksena mut toivotti tervetulleeksi aurinkoisen ihana Tromso. Pieni saari, jota ympäröivät lumiset tunturivuoret ja sininen, jäämerestä muodostunut vuono. Talot ovat puisia ja pieniä ja väreiltään ehdottoman pirteitä. Ihastuin samantien!

Tietysti aivan kaikki talot eivät, Tromsossakaan, ole aivan niin kauniita. Ilokseni saan asua varmaanki Tromson rumimmassa talossa. Pikku 14neliön yksiö, yhteis suihkulla, vessalla ja keittiöllä, sijaitsee ruman harmaassa ja vanhassa betonihökkelissä, jota koristaa grafiitit. Näkymät tuntureille ja merelle ovat kyllä hienot. Aivan talon takaa lähtee koko saaren pituinen pururata, jota pitkin pääsee siis kätevästi hiihtämään yliopistolle, jonne on viiden kilsan matka. Keskustaan kävelee vartissa, mitä ei ihan heti uskoisi, kun ikkunastakin näkee vain merta ja vuoria. Tässä vielä kuvan kera:

Jos näkymä kämpästäni  olisi yhtään toisenlainen, voisi kuvitella että olisin vaihdossa Afrikassa. Kämppikseni ovat Ghanasta, Nigeriasta ja Malewiasta. Muutama tulee Nepalista asti. Asunnon käytävillä soi Afrikkalainen musiikki ja keittiössä tuoksuu maustettu kana. Keittiö noin muuten on aivan käsiin räjähtänyt, jääkaapin sisältö on myös kovin eksoottinen. Yläkerrassa on ollut nyt kaksi päivää kovat bileet päällä. Pari päivää musta tuntui, että iltaisin palohälytin pirisi jatkuvasti. Eilen kun tein ruokaa, totesin että niinhän se piriseekin. Eikä ole mikään ihme että soi, Afrikkalaista ruokaa kuuluu nimittäin paistaa kunnolla!

Ensimmäiset päivät ovat kuluneet kaupunkiin tutustuen. Tromson tärkein nähtävyys on fjellheis eli tunturihissi. Muuta nähtävää ovat tunturit ja luonnonpuistot. Täällä kannattaa vaeltaa tuntureilla ja maastopyöräillä. Muut tärkeät turistikohteet ovat Saameleiskirkko tunturin kupeessa ja arktisen luonnon tutkimuskeskus, jossa on hylkeitä. Täällä asuu 67305 ihmistä. Nyt ehkä 67306 kun muutin tänne.Touko-heinäkuu on pelkkää valoa, marras-tammikuu kaamosta. Kesällä keskilämpötila on +11C.

Olen availlut puhelinliittymää, metsästänyt nettikaapelia, lenkkeillyt, etsinyt sairaalaa ja löytänyt sen, etsinyt ruokakauppaa. Ruokakaupankin löysin, sitten aloin etsiä ”vähän halvempaa” ruokakauppaa. Sitä en lyötänyt. Kaikkialla kaikki on vähän kalliimpaa kuin Suomessa. Kun kalja maksaa kaupassa yli 3e ja siideri yli 4, en enää edes etsi baaria. Sellainen löytynee toki varmasti pian, sillä huomenna alkaa ”orientaatioviikko vaihto-oppilaille” ja luvassa on mm. juhlia ja tunturiretki. Sitä ennen käyn kokeilemassa tuulisurffausta jäämeressä. Se kuuluu Tromson kesään ja sehän on nyt parhaimmillaan: lämpöä yli 10C( tarkoittaa 11C) ja hyytävä jäämeren tuuli. Nämä viikingit kävelevät täällä sortseissaan, mulla on pipo ja lapaset ja jäädyn silti. Kesästä täällä muistuttaa aurinko, joka paistaa taukoamatta, ihan oikeasti.

Ensivaikutella kaupungista on: kylmä mutta kaunis. Ihmiset ovat ystävillisiä ja kaikki asiat sujuneet älyttömän mutkattomasti ja helposti. Paitsi tämä hiton internet yhteys takkuaa, mutta sekin on ”vähän omaa syytä”.

Nyt jäämeren aalloille!!!