Loppukiri

Aluksi kotiinpaluu oli kaukainen asia, yht äkkiä huomaat, että joululahjat on ostamatta. Samalla kurkkaat kalenteriin, eka adventti on tänään, mitä? Juurihan kävelin kartan kanssa keskiyön valossa ja etsin kotia baari-illan jälkeen. Nyt liukastelen samaa matkaa ilman karttaa tutussa lähimetsikössä ja ihaílen tähtitaivasta revontulilla puoli viisi iltapäivällä. Aurinkokin on jo lähtenyt etelään, kohta on mun aika lähteä perässä.

Kotimatka ja pakkaaminen on ollut niin auttamatta edessä, että on pitänyt herätä siihen faktaan, etten oikein tiedä miten tulen täältä kotiin. Elokuussa matkalla Pohjoiseen kuulin, että bussiyhteydet välillä Kilpisjärvi-Tromso eivät kulje talvella. Ups! Hyvin suunniteltu(siis täysin suunnittelematon) reissusuunnitelma meni sitten mönkään. Yli kolme kuukautta elinkin asenteella "kyllä jotain keksin, asiat järjestyy". Sitten huomasin, että kaikilla muilla vaihtareilla oli taskussa menolippu kotiin, mulla ei.

Onneksi asiat järjestyvät. Kilpisjärvelle järjestyi kyyti ja samalla saksalaiset vaihtariystäväni pääsevät eksoottiselle roud-tripille Suomeen, myyntivalttina Saanatunturi ja halpa kalja(kumpikohan vaikutti enemmän?). Siitä matka jatkuu Nooran kanssa Muonioon, jossa odottaa Saturday night fever, mikäli Muoniossa on joku kuppila auki. Tästä bussi vie Leville, jossa on vuorossa talviurheilua ja halpa, mutta hieno hoteli. Joten kyllä se nyt vaan näyttää siltä, että tämä tyttö tulee jouluksi kotiin, ristiriitaisin fiiliksin. Tromso on ihana kaupunki, Lappia, hyytävää jäämeren viimaa, tuntureita, norjalaisia villapaitoja ja niihin kääriytyneitä ihmisiä tulee kova ikävä.

On siis aika ottaa loppukiri ja nauttia viime hetket Norjasta. Suunnitelmiin kuuluu paljon menoa ja meininkiä. Huomenna aloittelen kahden viikon harjoittelun anestesialla, hurraa. Norjassa sairaalassa on henkilökunta pula. Yksi sairaanhoitaja/potilas, kaksi lääkäriä kuudelle lapselle. Geriatriassa oma sairaanhoitaja jokaiselle saattohoitopotilaalle pitämään kädestä kiinni. Sairaala syö hoitohenkilökuntaa niin paljon, etteivät nää meinaa pystyä kouluttamaan tarpeeksi. Suomalaiseen sairaalaan tottunut kandi pyörittelee silmiään, kun aamukierto alkaa osaston yhteisellä aamupalalla, joka saattaa venähtää monen tunnin rupatteluksi. Kahvia kaadetaan myös opiskelijoille, ole nopea ja ilmoita heti, ettet juo!

Opiskelijoille ja potilaille on paljon aikaa. Tosin aina pahoitellaan, että "mulla on vähän täyttä täällä polilla nyt, mutta tuu toki seuraamaan. Ihanaa kun oot Suomesta saakka tullut tänne!". Aamupäivän aikana yksi lääkäri voi joutua pahimmillaan vastaanottamaan kolme potilasta, tunnin vastaanotttoajalla. Välissä käydään kahvilla ja vaihdetaan kuulumisia työkavereiden kanssa. Potilaat lentävät sairaalaan ympäri Pohjois-Norjaa, valtio kustantaa koko lystin. Päivystys ei lääkäriä väsytä. Päivystävä lääkäri ei tee päivystystä edeltävää päivää töitä(palkan tosin tottakai saa), joten päivystysvuoro alkaa virkeästi noin puoli neljä illalla. Päivystyksen jälkeen lääkäri pääsee aamu kahdeksalta kotiin lepäämään(lepopäivästkin hän saa täyden palkan). Suomen lääkäriliitto, miksi näin ei ole myös meillä?

Anestesian lisäksi ohjelmaan kuuluu vielä tuliaisten metsästystä, huh. Pakkailua, pikkujouluja, viimoinen vaellus, leffoja, illanistujaisia ja muutama suomalaisvieras, joille saan esitellä Tromsoa, tervetuloa Noora ja Olli! Toivottavasti revontulet loistavat siis myös ensi viikolla:)

See you sun!

Kaamos alkaa än-yy-tee NYT! Tänä viikonloppuna aurinko näkyy viimeisiä kertoja, ennen kuin lähtee lomalle etelään. Onneksi valoa riittää parille tunnille päivässä(tätä kutsutaan nimellä Twilight, vähän niin kuin se leffa, joka myös tuo kohta valoa kaamokseen), Tromsoon alkanut sataa lunta ja revontulet ovat saapuneet taas koristamaan taivasta. Onneksi on myös todella kylmä ja liukastakin, niin voi valittaa jostakin. Vilustuminen on myös aiheuttanut kutomisvimman, kahdet sukat on jo valmiin, aika kummallista ja ahkeraa multa.

Kaamoksen alkua pitää myös juhlia. Sen kunniaksi kävimme tänään tuntureilla sanomassa hyvästit auringolle. Kyseessä oli oikea aurinkoloma! Tänään yliopistolla juhlitaan "see you sun" juhlia, johon olen kovin suuntaamassa. Ensin pitää vaan lämmittää tunturilumen palelluttamat sormet. Tässä viimeiset kuvat auringosta, seuraavaksi nään sen Suomessa.

 Patrik sai lumisodassa ylilyöntiaseman

 Sinne se nyt sitten lähtee

 Viimeiset auringot ja rusketukset!

 Aurinkomatkan aikana ongelmia aiheutti lumi, joka upotti

Tromson alueen korkein tunturi, Tromsdalstiden, on peittynyt myös lumeen.

Visitors from Turku

Sain kunniatehtävän toimia Tromson turistioppaana kahdelle suomalaisystävälle tämän viikonlopun. Ohjelmassa oli tehokasta tutustumista pohjoiseen ja Lappiin. Haluaisin kovin kirjoittaa, että Tromso näytti vierailun aikana parhaat puolensa. Totuuden nimissä tyydyn toteamaan, että näimme jopa kerran auringon ja yhtenä päivänä ei satanut/myrskynnyt. Tässä vierailu pähkinänkuoressa:


                                   

Tytöt olivat heränneet varhain ja lensivät Oslon kautta sateiseen ja kylmään Tromsoon.

                                   

Onneksi heitä odotti kotoisa ja mukava lattiamajoitus..

..Tromson kau(nei/hei)massa talossa



Vierailun virallinen tyyli oli: ruma, mutta lämmin, villapaita

Vierailun emäntä oli sosiaalinen ja aktiivinen.

Päivät jakautuivat hauskasti teemoittain. Perjantaina oli vuorossa kaupunki ja shoppailupäivä:

Tuu jo bussi!

Jeee!







Tyylikkäinä ostostelemassa

Things you can shop in Tromso

Piristävä välikahvitauko

 Päivänä kaksi vuorossa oli ulkoilu ja luontopäivä. Onneksemme aurinkokin näyttäytyi, ainakin välillä. Välihuomautuksena: päivän aikana ei satanut pisaraakaa.

 Hilkka kiintyi puroihin.

 Niistä oli kivaa ottaa kuvia, kunnes..

 ..ne aiheuttivat etenemisesteitä

 prelounastauko

 auringonpaisteessa

 lounastaukokuvia..

 muutama lisäkuva!

 Norwegian style: fast, quick, no cold feelings

 Finnish style: cold, slowly, many pictures and..

 ..lunch in every hour!:)

 Oli kaunistakin

 kauniit reittimerkit ja tunturit..

 ..ja ehdottoman pakollinen tankotanssikuva

 takaisin Tromsoon!

 Illalla ihailimme revontulia, joita tosin ei näkynyt. Ja palautimme roskia norjalaiseen "jätesäiliöön"..

 ..mikä aiheutti väsynyttä hupia.(en mahtunut)

 Hilkka tuli Tromsoon näkemään elämänsä ensimmäiset revontulet. Ei näkynyt, mutta seuraavan kerran kun Hilkka tulee Tromsoon tapaamaan mua, niin varmasti näkyvät:).

Sunnuntaina vuorossa oli "museo ja kirkkopäivä"

Tromson maamerkkin, arktinen kirkko

 Turisti opas, vuorossa hyvin yleinen "Tromso by rain" opastus

Polariassa näki hylkeitä

Kaakao ja kutomistauko

Tromsomuseosta löytyi pillerinalle

ja kaikkea muuta jännää!

Tänään oli vuorossa vierailun viimeinen päivä, jonka teemaksi sopinee: muuttuva ilma luonnonilmiönä. Tromso yllätti vierailijat lumimyrskyllä ja ajoittaisilla viiden minuutin auringonpaisteillaan. Iltapäivällä tytöt lensivät takaisin Turkuun, minä jäin Tromsoon ihailemaan lunta. Huomen aamulla koulumatka taittuneen suksilla, mikäli pyry vaan jatkuu. Kämpän takaa lähtevä pururata on jo täyttynyt hiihtäjistä, joten kai sitä kerran elämässä pitää kouluun HIIHTÄÄ.

Kaamos - masennus?!

Yht äkkiä huomaat, että vaihtosi on edenny siihen pisteeseen, että päivää ei ole. Aurinko nousee aamulla kymmeneltä ja laskee kahdelta. Kolmen aikaan on jo yö. Siis ihan sysimusta yö. Niin ja kokoajan tahti vaan tihenee tihenemistään, hui!

Aluksi tänne tullessa tätä ei olisi uskonut. Eikä sitä vieläkään uskoisi, että tosiaan joulukuussa ei ole valoa OLLENKAAN. Kuuden aikaa illalla havahtuu, apua, onko jo keskiyö. Tuntuu, että pimeys on loppumaton. Mitähän se on sitten, kun oikea kaamos alkaa? Kuu ja revontulet loistaa kello kolme taivaalla kun kipität koulusta kämpille.

Kaamos alkaa jo nyt tuntua kropassa väsymyksenä, D-vitamiini purkki ostettu. Onneksi kaamoksestakin voi repiä iloa ja huumoria ja aurinkoa voi kokeilla korvata monella tapaa. Mjörktid kumotaan täällä mm:

-Aurinkolampun avulla. Piristää oikeasti. D-vitamiinilisää unohtamatta!:)
-Mjorktid pulla, suklaata ja sisällä munkki. Paljon herkullisempi kuin soltid pulla, jossa on vaan päällä marsipaania.
-Kynttilät. Ei tarvitse siivota, valot pois ja kynttilät päälle, yht äkkiä onkin jo siistiä!

 Teknofestivaalit: valoa yhden epilepsia kohtauksen verran ja loistavaa musiikkia!

 Vohvelit, suklaat ja hillot. Pimeässä karkit maistuu vaan paremmilta kuin valoisassa!

 Kaamokseen valoa tuo kaamoskalja!

           Ainahan voi myös katsella valokuvia ja todeta, että oli täällä joskus myös aurinkoa!