Ikävää!

Älkää pelästykö, en istu yksin masentuneena nenäliinakasan keskellä itkemässä koti-ikävää! Syysmyrskyn edelleen pauhatessa(kuinka kauan tää oikeasti voi jatkua) ja vaihdon ollessa puolivälissä mielessä tosin käy, aika ajoin, asioita Suomesta, joita vähän kaipeilee. Kuten:

Kouluruoka, 2.60e. Kasvankohan ikinä niin aikuiseksi, että tajuan kuinka hienoa on, että Suomessa saa jopa yliopistossakin melkein ilmaista, hyvää ruokaa?!

Aurinko. Vielä sitä riittää, mutta parin viikon päästä auringon laskua voi katsella lounastunnilla.

Hämeenkatu 6 B as 69, Turku. Kun palaa koulusta kotiin ja katsoo kommuunin jääkaappiin ja vastassa on puolikas sian pää, niin oma yksiö tuntuu, noh, luksusasunnolta. Plussaa myös suihkumahdollisuudesta ilman joka aamuista jonotusta.

Tivolin tanssilattia. Kaija K ja tinakenkätyttö puoli viisi aamuyöllä, kyllä!

Sauna. Enkä mä yleensä edes käy siellä, mutta kun sitä ei ole niin onhan sitä ikävä.

Juna. Joojoo, VR on aina myöhässä, mutta potentiaalisesti joukkoliikenne etelässä kuitenkin toimii.

Toisaalta on monta, monta asiaa, mitä tulen kaipaamaan Tromsosta, kuten esimerkiksi:

 Maisemat. Heräät aamulla ja ikkunasta näkyy tuntureita. VAU!

Vuorenvalloitus ja vaellus. Tunturin päältä vain näkee paremmin. Yöllä tunturien keskellä tajuat, miksi Norjalaisissa kansansaduissa seikkailee menninkäisiä, lumimiehiä ja peikkoja.

Revontulet, ei varmaan tarvitse perustella.

Säänmukainen muoti. Ensin mäkin yritin kulkea syysmyrskyssä kauniina. Sitten Jäämeren tuuli vei voiton ja tajusin, että hame ja korkkarit vesisateessa näyttävät naurettavilta ja aiheuttavat syysflunssan.

Ulkoilu ja urheilu. Kouluun voi hiihtää, takapihalta lähtee pururata, kunhan lumi tulee niin laskettelurinteet on kymmenen minuutin bussimatkan päässä. Olisimpa täällä koko vuoden!

Norjan kieli. Aluksi se kuulosti siltä, kuin joku puhuisi kännissä ruotsia. Nyt kun siihen on tottunut ja sitä on alkanut oppi niin siihen on tykästynyt. Ihana, eksoottinen ruotsi, jonka oppiminen on täysin vapaaehtoista!

Tietysti viimeisenä kaikkein suurin ikävöinnin kohde: ihmiset! Teitä Suomessa on ikävä! Onneksi näemme pian. Norjaan jää paljon uusia kavereita, tuttavia ja ystäviä ympäri maailmaa, joita voin tammikuussa ikävöidä Suomen päässä.

Ikävistä asioista ihaniin uusiin asioihin. Kaamoksen lähestyessä Tromsosta kuoruituu kulttuurikaupunki. Viikonloppuna ohjelmassa on teknofestarit, Insomnia. Huomenna alkaa kolmen päivän tanssi värivalojen ja elektronimusiikin maailmassa. Että antaa sataa vaan, mulla on goretakki, kumisaappaat ja villapaita ja lippu elektronimusiikin maailmaan!